Nykytaide oppimisympäristönä

Kuva: Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto / Joel Rosenberg

”Nykytaide perustuu nykyaikaan.”
”Nykytaide on taidetta, joka kertoo nykyhetkestä.”

9. -luokkalaisten määritelmiä nykytaiteelle

Nykytaide ja nykytaiteilijat käsittelevät ajankohtaista maailmaamme. Tästä syystä nykytaiteesta löytyy yhtymäkohtia meidän jokaisen elämään.
Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmissa on taideteoksia 1960-luvulta eteenpäin. Tällainen tarkka vuosiluku nykytaiteen alkamiselle on kuitenkin keinotekoinen raja, josta asiantuntijat kiistelevät. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin sanoa, että Kiasmassa on esillä modernia taidetta uudempaa kuvataidetta.

Taiteen kautta voi oppia asioita niin taiteesta kuin muistakin elämän alueista. Taideteokset voivat havainnollistaa opetettavaa aihetta tai johdattaa opetettavaan asiaan. Ne voivat toimia keskustelun herättäjinä tai tunnelman ja vaikutelman luojina. Taiteesta keskusteleminen ja taiteen tekeminen kasvattavat ajattelemaan, epäilemään, perustelemaan, itse kokeilemaan ja luomaan.

Nykytaide käsittelee elämää ja siksi myös erilaisia oppiaineita

Koska nykytaide linkittyy eri elämänalueisiin, siitä löytyy yhteys myös eri oppiaineisiin. Nykytaide ei ole vain kuvataidetuntien vaan kaikkien oppiaineiden asia. Puhummekin Kiasmassa nykytaiteen moniaineisuudesta. Haluamme rohkaista opettajia käyttämään taidetta eri oppiaineiden opiskelussa.

Nykytaide luo uusia näkökulmia oppiaineisiin – oppiaineet taas nykytaiteeseen

Eri oppiaineisiin tulee taiteen kautta uusia, erilaisia lähestymistapoja. Toisaalta taiteeseen avautuu eri aineiden tuoman lisätiedon ja näkökulmien kautta uusia, kiinnostavia merkityksiä. Taiteen avulla on myös mahdollista yhdistää eri aineiden tietoa ja käsityksiä maailmasta. Taiteen lähestyminen tutumman elämänalueen – kuten koulun oppiaineen – kautta madaltaa kynnystä lähestyä taidetta.

Katsojalla on tärkeä rooli

Nykytaiteen katsojan rooli on korostunut eri tavalla kuin ennen. Teos voi edellyttää eri aistien käyttämistä, osallistumista, toimintaa tai vaikkapa katsojan reaktiota ilmetäkseen taiteilijan suunnitelmien mukaan. Katsojalla on myös tärkeä rooli teoksen merkitystenantajana. Nykytaiteessa on harvoin oikeita tapoja katsoa, siksi kunkin katsojan omat näkemykset, tieto ja historia muodostavat ainutlaatuisen tavan kokea taideteos. Elämys ja kokemus ovat aina aitoja ja oikeita, olipa katsojan reaktio sitten naurunpyrskähdys, hämmennys, välinpitämättömyys, oivallus tai ihan jotakin muuta. Tärkeintä nykytaiteen katsomisessa onkin avoin ja utelias mieli!

Nykytaiteen museossa oppii myös taidemuseoista ja taidemaailmasta

Kiasmassa käynnin lähtökohta voi olla joko museo yleisesti, yksittäinen näyttely tai teos. Koulutyön sisällöt toimivat myös hyvin tavoitteellisena toimintana käynnillä. Käytettäessä taidemuseota oppimisympäristönä voi pohtia mm. seuraavia asioita:

1. tutustua taidemuseoon ja oivaltaa
– millainen paikka taidemuseo on
– mitä taidemuseossa on
– miten taidemuseo toimii
– mikä on taidemuseon tehtävä ja tarkoitus yhteiskunnassa ja kulttuurissa
– millainen taidemuseo on rakennuksena
– millainen kulttuuri-instituutio taidemuseo on
– millainen sosiaalinen laitos taidemuseo on

2. oppia taiteesta ja taidemaailmasta
– mitä taide on
– miten taide on
– millaista taide on
– miksi taide on
– missä taide on
– mistä taide on
– miten kohdata taide
– miten taidemaailma toimii
– tutustua taiteilijan ja muiden taidemaailmassa työskentelevien ammatteihin

Miten katsoa nykytaidetta?

Nykytaiteen ABC eli näin pääset alkuun…

Taideteoksen tarkastelun voi aloittaa kiinnittämällä huomiota vain yhteen asiaan kerrallaan. Jokaisesta teoksesta löytyy helposti nämä tiedot, joita oppilaat voivat pohtia yksin tai yhdessä.

- muoto, rakenne ja koko
– materiaalit (miten teos muuttuisi, jos se olisi tehty toisesta materiaalista?)
– aihe (mitä se ”esittää” vai esittääkö?)
– teemat, sisältö (mistä teos kertoo, sisältääkö teos symboliikkaa? – tässä tarvitaan jo mielikuvitusta!)
– esillepano (miten teos on ripustettu tai asetettu tilaan?)
– konteksti (näkyykö teoksesta miten, milloin ja mihin tarkoitukseen se on tehty?)

Esittämällä joka kohdasta ensimmäisen tarkastelun jälkeen kysymyksen MIKSI, alkaa teokselle rakentua merkityksiä. Kertokaa miltä teos tuntuu, millainen ”fiilis” siitä tulee. Vertailkaa myös oppilaiden erilaisia huomioita samasta teoksesta.

… ja sitten sukellus syvemmälle

Katsojan paikka

Tarkastelkaa miten teos ”asemoi” katsojan, millaisen roolin teos antaa katsojalle. Esimerkiksi: Onko teos kuva, jota on paras katsoa etäisyyden päästä? Vai onko teos tila, joka edellyttää katsojan fyysistä astumista teokseen? Odottaako teos katsojan tekevän jotain? Vai pakottaako se valitsemaan, mitä seuraa ja havainnoi kulloinkin? Ja miksi?

Aistit

Havainnoikaa miten teos ”puhuu” eri aisteille. Mitä aisteja tarvitaan konkreettisesti, mihin aisteihin teoksen elementit viittaavat epäsuorasti, millaisia yhteyksiä syntyy eri aistien välille? Miksi taiteilija on mahtanut tehdä teoksen juuri näin?

Taustatiedot

Pohtikaa taideteoksen nimeä. Tuoko se jonkin lisäulottuvuuden teokseen? Miksi taiteilija on antanut teokselleen juuri tämän nimen? Minkä nimen itse antaisit teokselle? Mitä muuta tietoa teoksen nimikyltistä selviää? Mistä saa lisätietoa teoksesta tai taiteilijasta?

Ymmärtämisestä ja tulkinnasta

Ymmärtäminen on aina prosessi, ei kerralla tapahtuva, lopullinen oivallus. Ei siis kannata ajatella, että taideteos ja sen merkitys tulee jossain vaiheessa ratkaistuksi valmiiksi. Ennemminkin kannattaa keskittyä eri tulkintoihin, miten ne vertautuvat toisiinsa ja mitä niistä voisi oppia.

Muista myös

Taide odottaa tulkintaa, se ei puhu puolestaan – omien tuntojen ja tulkintojen tekemistä ja esittämistä ei tarvitse ujostella, vasta siten teos herää eloon. Sinä olet yksi taideteoksen merkityksen luoja – käytä siis epäröimättä esim. oman oppiaineesi tietoja, teemoja ja näkökulmia hyväksesi, niistä syntyy yksi tulkinta muiden joukossa.

Vinkki: Kokoelmat verkossa

Kaikki Kansallisgallerian teokset löytyvät verkosta yhden osoitteen, kokoelmat.fng.fi, alta. Sivustolle on laadittu myös temaattisia reittejä taideteosten tarkasteluun yli museorajojen. Vertaa vaikkapa Ateneumin eläinaiheisia teoksia Kiasman ja Sinebrychoffin samanaiheisiin kokoelmateoksiin!