Nykytaiteen museo täyttää 10v (1.9.2000)

Nykytaiteen museo juhlii tänä syksynä 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Museo aloitti toimintansa 1.9.1990 silloisissa Valtion taidemuseon väliaikaistiloissa Kansakoulukatu 3:ssa ja siirtyi toukokuussa 1991 saneerattuun Ateneum-rakennukseen toimien siellä kevääseen 1998 asti. Nykytaiteen museo Kiasman uudisrakennustyöt aloitettiin 1996 ja museo avattiin yleisölle 29.5.1998.

Nykytaiteen museon perustamista suunniteltiin jo 30-luvulta lähtien. Vuonna 1939 perustettu Nykytaide ry. teki tiiviisti yhteistyötä Suomen taideakatemian kanssa näyttelyiden järjestämisessä ja mm. vuonna 1961 järjestetty ensimmäinen ARS-näyttely on tämän yhteistyön tulosta. 1983 perustettu Nykytaiteen museo -yhdistys sekä 1986 perustettu Porkkana ry. toimivat aktiivisesti nykytaiteen museon perustamisen puolesta.

1980-luvun lopussa alkoi tapahtua nopeasti virallisella tasolla. 15.11.1988 julkaistiin Keskustaidemuseotoimikunnan mietintö valtakunnallisen kuvataiteen keskusmuseon perustamiseksi. Tämä keskusmuseo sisältäisi myös Nykytaiteen museon, jonka tilakysymys jätettiin odottamaan otollisempaa hetkeä. Nykytaiteen museo aloitti toimintansa 1.9.1990 Kansakoulukadun väliaikaistiloissa , ja siirtyi toukokuussa 1991 saneerattuun Ateneum-rakennukseen.

Ateneumin aika

Toimintavuosia Ateneum-rakennuksessa leimasivat tärkeät kansainväliset näyttelyt. Ensimmäisten vuosien taiteilijavieraita olivat mm. Lothar Baumgarten, Daniel Buren, Jan Fabre, Jeff Wall, Ilja Kabakov. Suomalaisista taiteilijoista nähtiin retrospektiiviset näyttelyt mm. Paul Osipowilta ja Pekka Nevalaiselta. Pienimuotoisempien näyttelyiden sarjat aloitettiin jo Ateneum-rakennuksen Studio N:ssä. Vieraina olivat mm. Rosemarie Trockel, Markus Raetz, Olav Christoffer Jenssen, Jaakko Sievänen, Kirsi Mikkola, Marko Vuokola ja Jussi Kivi. ARS 95 -näyttely oli Nykytaiteen museon suuri hanke vuonna 1995.

Museo kulttuurikeskuksena

Muutto Kiasma-rakennukseen merkitsi tavallaan uutta aloitusta museolle. Nyt pystyttiin toteuttamaan ne unelmat ja toiveet, joista aikaisemmin oli vain haaveiltu: monipuolinen ja -tasoinen kotimainen ja ulkomainen näyttelyohjelma, omat tilat kokoelmanäyttelyille, teatteri, taiteilijoiden työskentelymahdollisuus museossa, työpaja, seminaarihuone, museopedagogiikan korostuminen toiminnassa, laajapohjainen informaatioteknologian käyttöönotto, lukutilat, verkkopäätteet yleisön käyttöön, lukuisat tapahtumat Kiasmassa ja sen ulkopuolella, aktiivinen osallistuminen kaupunkitapahtumiin ja nuorisotapahtumiin, mukanaolo erilaisissa tuotannoissa sekä museon oma lehti.

Kiasman toimintapoliittinen linjaus perustui uudenlaiseen kulttuuriseen ja visuaaliseen toimintakeskusajatteluun. Museo haluaa olla toiminnassaan aktiivinen, elävä ja moniääninen sekä toimia kansalaisten kohtaamispaikkana. Tällä toiminnallaan se onkin tavoittanut erityisesti nuoret ja opiskelijat yleisökseen.

Viimeisin osoitus Nykytaiteen museon tavoitteesta luoda nykytaiteen ja yleisöjen elävä kohtauspaikka on Kiasma Stage, kesäisin eri jaksoina pystytettävä visuaalisen kulttuurin esittämisareena museon edustalla.

Kiinnostus Kiasmaan ylitti odotukset

Museon keskeinen sijainti ja helppo lähestyttävyys ovat varmasti yksi selitys museon ennakko-odotukset ylittäneisiin suuriin kävijämääriin, mutta ennen kaikkea ne kertovat siitä, että Kiasma on löytänyt paikkansa Helsingin ja koko Suomen kulttuurikentässä.

Kiasman näyttelykerroksiin ja teatterin ohjelmistoon on vuoden 1998 avajaisten jälkeen tutustunut noin 870 000 kävijää. Kiasman ensimmäisen kerroksen vapaalla vyöhykkeellä, Café Kiasmassa ja Kiasma-kaupassa vierailleiden määrä nousee varovaistenkin arvioiden mukaan 1,5 miljoonaan.

Kiasma on ottanut aktiivisen roolin ohjelmistonsa ja toimintaideansa markkinoinnissa. Avajaiskampanja oli ennennäkemättömän laaja suomalaiselle kulttuuri-instituutiolle. Museo on myös kehittänyt uusia yritysyhteistyön muotoja ja ollut mukana näyttämässä suuntaa kulttuurin ja yrityselämän toimivalle yhteistyölle.

Museon omaksuma toimintalinjaus yhdessä talon arkkitehtuurin kanssa on myös herättänyt voimakasta kansainvälistä kiinnostusta Kiasmaa kohtaan. Museon henkilökunnan jäsenet ovat olleet viimeaikoina kysyttyjä luennoitsijavieraita kansainvälisissä symposiumeissa.

Kiasma ja sen toiminta puhuttelee ja puhuttaa yleisöä toivottavasti jatkossakin. Näin museo täyttää tärkeän tehtävänsä nykykulttuurin foorumina ja puolestapuhujana.