Detaljeja Kiasmasta

Neliöt. Kiasman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1996, budjetti 227 milj. mk (n. 38 milj. €). Kokonais-pinta-ala on noin 12 000 m2, joista museotiloja on 9 100 m2.

Valo. Kiasman tärkeimpiä rakennusmateriaaleja on valo. Rakennuksessa on paljon valoa läpäisevää lasipintaa. Suuri lasiseinä on lasilankkua, jota käytetään lähinnä teollisuusrakennuksissa. Lasisei-nistä ja galleriatilojen ikkunoista on poistettu vihertävä aines eli sisääntuleva valo on sävyltään luonnonvaloa. Luonnonvalon määrää säädellään sähköisesti huomioiden vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelu. "Rusetti"-ikkunat ovat kaarevan katon vuoksi olleet haaste rakennustaidolle. Keinovalon valaistussuunnitelman on tehnyt Hervé Descottes (L’Observatoire International, Pariisi, New York) yhdessä Steven Hollin ja Vesa Honkosen kanssa. Teknisissä yksityiskohdissa apuna toimi Julle Oksanen. Kaikki näkyvät erikoisvalaisimet perustuvat Steven Hollin luonnoksiin. Hänen käsialaansa ovat esimerkiksi hiekkapuhalletut alumiinivalaisimet ja kahvilan katon "valuva jää".

Mittakaava. Ihmiskeho toimii tilojen mitoituksen perustana. Yhdeksi lähtökohdaksi Steven Holl on ottanut ihmisen katseen 165 cm:n korkeudella. Oviaukkojen korkeudet ja leveydet, liukuovien ruudutus sekä tilojen mitoitus perustuvat kultaiseen leikkaukseen.

Kalusteet. Steven Holl on suunnitellut lukuisia yksityiskohtia, kuten seinäkoukkuja ja ovien kahvoja. Kahvilan pöydät ja vihreät tuolit ovat Vesa Honkosen käsialaa. Stefan Lindfors on suunnitellut kahvilaan Star Trek -syöttötuolin.

Vesiallas. Pihasuunnittelun keskeinen elementti, vesiallas, alkaa Mannerheimin patsaan juurelta, kulkee rakennuksen läpi graniittisolassa ja päätyy lopulta pohjoisseinustalle ja riippuen alueen rakentumisesta jatkossa, jopa Töölönlahteen saakka.

Ulkovalaisimet. Kiasman edustalle on suunnitellut Juhani Pallasmaa. Samoin hän on laatinut katu- ja pihasuunnitelman Mannerheiminaukion ja patsaan ympärystän osalta. Sen sijaan Eduskuntatalon puoleinen nurmipiha on Steven Hollin suunnittelema.