QUEER ELEGIOITA

K&C Kekäläinen & Company

”Tämä koskee identiteettiä. Naisen identiteettiä, pohjoista identiteettiä tai outoa identiteetin moneutta. Mitä tahansa identiteettiä.”

Sanna Kekäläisen taide on omalla kentällään queer: ei aivan tyypillistä nykytanssia vaan täysin omanlaistaan esittävää taidetta. Perinteisen sukupuolijaottelun ja nykytanssin konventioiden kanssa poikkiteloin asettuva taiteilija käsittelee uudessa teoksessaan ihmisen ja identiteettien monimuotoisuutta ja merkityksiä.

Sanna Kekäläinen on kulkenut mukana Kiasman matkassa koko sen olemassaolon ajan. Kekäläisen taiteellisen työn yhtenä kantavana ajatuksena on ollut hahmottaa, kuinka paljon informaatiota ja ajattelua liike voi ilmaista. Liike on hänen mielestään yhtä täsmällinen ilmaisun ja ajattelun väline, kuin mikä tahansa muu kommunikaation muoto. Kekäläinen on kehittänyt metodin kirjoittaa tanssilla ja tanssissa, hän on myös tuonut kirjoitetun ja puhutun sanan osaksi nykytanssia.

Sanna Kekäläinen tunnetaan kokeellisista, jopa kiistellyistä teoksista, joilla on ollut suuri merkitys suomalaisen nykytanssin kehitykseen aina 1980-luvulta lähtien.

Käsikirjoitus, koreografia, teksti ja tanssi: Sanna Kekäläinen
Valosuunnittelu: Heikki Paasonen
Musiikki: Dmitri Shostakovich, Niko Likainen
Tuotantovastaava: Lilja Lehmuskallio
Tuotanto: K&C Kekäläinen & Company / Kiasma-teatteri


25.9. PANEELIKESKUSTELU: Ehdotus sukupuolen esittämiseksi näyttämöllä
Keskiviikkona 25.9. järjestetään esityksen jälkeen paneelikeskustelu, jossa ovat mukana keskustelemassa Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg, dosentti, visuaalisen kulttuurin ja muodin tutkija Annamari Vänskä, tutkija Anu Laukkanen Turun sukupuolentutkimuksen oppiaineesta sekä Kiasman amanuenssi Leevi Haapala.

Suomalaisen tanssitaiteen edelläkävijöihin kuuluva Sanna Kekäläinen tunnetaan eri taidemuotoja yhdistelevistä tanssiteoksista, joissa poliittinen ja filosofinen ajattelu nivoutuu vahvaan, fyysiseen liikekieleen. Kansainvälisestikin arvostetun Kekäläisen teosten yhtenä erityispiirteenä on nykytanssissa yhä harvinainen pitkälle viety tekstuaalinen taso, joka tuo katsojalle lisää välineitä vaikuttavien teosten tulkitsemiseen.