Näkökulma: Kokoelmat ovat dokumentti ajastamme

"Museo on aina myös arkisto."

KYSYMYS DOKUMENTISTA tai dokumentaarisesta yhdistetään usein kameralla tuotettuihin kuviin. Tämä liittyy sekä tekniikkaan että varhaiseen ajatukseen siitä, että kameralla olisi suora yhteys todellisuuteen ja sen tuottama kuva olisi jotenkin objektiivisempi kuin vaikkapa maalauksen. Valokuvan dokumentaarisuudesta on käyty varsin vilkasta keskustelua erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla. Tässä keskustelussa korostettiin valokuvaajan valintaa, tulkintaa ja kuvan itsensä todellisuutta luovaa luonnetta. Kuva – myös liikkuva kuva – voi valehdella ja vääristää.

TOSI KYSEESSÄ on Kiasman laajin koskaan tehty temaattinen kokoelmanäyttely. Se sijoittuu museon kolmeen ylimpään kerrokseen sekä Kiasma-teatteriin. Tuottamalla ajankohtaiseen teemaan pureutuvan suurnäyttelyn haluamme luoda kokoelmille entistä enemmän näkyvyyttä ja kasvattaa kokoelmien arvostusta. Kiasman kokoelmat ovat toimintamme peruspilari, sen ydin.

NÄYTTELYN TEEMA kutsuu miettimään museon omia toimintaperiaatteita, sillä onhan museo aina myös arkisto ja dokumentti. Kiasman kokoelmat ovat itsessään jatkuvasti karttuva dokumentti oman aikansa taiteesta. Kokoelma kertoo eri aikakausien taidekäsityksistä, siitä mitä taide on eri aikoina tallentajiensa, kulttuurinsa ja sen rakenteiden muovaamissa puitteissa. Osana Valtion taidemuseota Kiasmalla on erityislaatuinen vastuu pyrkiä mahdollisimman huolelliseen aikamme kuvaamiseen. Ja silti aivan kuten yksittäiset dokumentit, myös kokoelmamme koostuvat joukosta tulkintoja ja valintoja.

KOKOELMANÄYTTELYSSÄ KATSOJA on vapaa tekemään omia tulkintojaan taiteen avaamista ja luomista todellisuuksista, siitä miten taide voi olla dokumentti ja kuinka tuo dokumentti voi olla yhtä aikaa tarua ja totta.

Pirkko Siitari, museonjohtaja