Taide on arkea ja elämää

Kiasman tuore kokoelmaintendentti Pirkko Siitari on työstänyt tiiminsä kanssa jo puolisen vuotta maaliskuun lopussa avautuvaa Oikeilla jäljillä… -kokoelmanäyttelyä. Raskaimmat lapiohommat, eli näyttelyn konsepti ja teosvalinnat on tehty. Edessä on vielä kirjoittamista, kirjan toimittamista ja näyttelyn avauduttua paljon puhetta. Siitari elää vankasti kuvataiteen maailmassa. Nykytaide on osa arkea niin töissä kuin kotioloissa.

Pirkko Siitarin työkenttään kuuluvat Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmien 8000 nykytaiteen teosta sekä kokoelmien kartuttaminen. Kiasman tehtävä on tehdä tunnetuksi niin suomalaista kuin kansainvälistäkin nykytaidetta. Kokoelmien painopiste on suomalaisessa taiteessa. Vuosittaisten kokoelmanäyttelyiden lisäksi Kiasmassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä sekä lukuisa määrä pienimuotoisempia näyttelyitä ja tapahtumia.

Kiasma on osa Valtion taidemuseota samoin kuin Ateneumin taidemuseo ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kiasman kokoelmissa on teoksia, joiden taiteilijat ovat aloittaneet työskentelynsä 1960-luvulla tai sen jälkeen.

Kiasma on pyhitetty nykytaiteelle. Millainen ympäristö nykytaiteen museo on?

Nykytaiteen museo on varmasti haastavin museokonsepteista. Olisi osattava nähdä mikä on tärkeää tässä ja nyt. Onhan meillä monta mielenkiintoista vuosikymmentä, joista ammentaa. Rajanveto erityisesti nykytaiteen ja modernismin välillä on usein yleisölle epäselvä. Meidän roolimme on tehdä nykytaide tunnetuksi.

On muistettava, että Valtion taidemuseon kokoelmat ovat kaikkien kolmen museoyksikön käytettävissä. Kun haluamme rinnastaa tai taustoittaa jotain nykytaiteen ilmiötä, voi Kiasma lainata teoksia. Esimerkiksi seuraavassa kokoelmanäyttelyssä tullaan näkemään Laila Pullisen veistos Ateneumin kokoelmista.

Miksi Kiasmalla ei ole museon kokoelmista läpileikkausta antavaa perusnäyttelyä?

Tämä on pohtimisen arvoinen asia. Tällä hetkellä Kiasmalla ei ole tiloja pysyvälle kokoelmanäyttelylle. Näen vaihtuvat näyttelyt kuitenkin hedelmällisenä tapana työskennellä kokoelman kanssa. Silloin joudumme jatkuvasti etsimään tuoreita näkökulmia kokoelmaan. Oikeilla jäljillä… on Kiasman uusi kokoelmanäyttely.

Kerro näyttelyn teemasta ja miten siihen päädyttiin?

Näyttelykonseptit syntyvät monien tekijöiden summana. Yksi lähtökohta oli Suomessa nähtävissä oleva neopopiksi, rock- tai hevi-asenteeksi kutsuttava nykytaiteen ilmiö. Esimerkiksi taiteilijat Jiri Geller ja Riiko Sakkinen käyttävät usein teoksissaan populaarikulttuurin ja mainonnan kuvastoa. Lopullisessa teoksessa merkitykset muuttuvat tai alkuperäiset lähtökohdat eivät ole enää edes nähtävissä. Monilla taiteilijoilla on aktiivinen suhde koko visuaaliseen kulttuurin rajattomaan kenttään.

Oikeilla jäljillä… näyttää muun muassa miten visuaalisen kulttuurin kirjo näkyy nykytaiteessa, millaisia jälkiä ja merkkejä on kulkeutunut osaksi teoksia. Näyttelyssä on kyse myös muistakin jäljistä, kuten muistin ja kehon jäljistä.

Taide on tänään aktiivisessa suhteessa ympäröivään todellisuuteen ja arkikokemuksiimme. Taiteen ja arjen yhdistäminen on nähty vastareaktiona modernistiselle taidekäsitykselle, jolle taide, taiteilija ja taiteilijuus olivat autonomista, norsunluutornissa elävää todellisuutta.

Onko taiteilijan rooli muuttunut, jos taide on arkipäiväistynyt?

Taiteilijoiden yhteiskunnallinen toimintakenttä on laajentunut. Taiteilijuus voi tänään olla myös jotakin muuta kuin taideteosten tekemistä. Taiteilija voi esimerkiksi luoda uusia tilanteita tai konsepteja, kuten esimerkiksi Jani Leinonen, jonka Taidesupermarket Pikassossa myytiin nykytaidetta, tai yhteisötaiteilijat, jotka työskentelevät yhdessä erilaisten ryhmien kanssa. Monet taiteilijat toimivat myös esimerkiksi kuraattoreina tai kirjoittajina.

Miten voi päästä Kiasman kokoelmataiteilijaksi?

Hankimme teoksia sisällöllisten merkittävyyksien ja laatukriteerien mukaan, joita on vaikea yksiselitteisesti määritellä.

Emme hanki teoksia teknisistä lähtökohdista tai tietyn genren sisältä. Eli emme osta valokuvataidetta tai maalaustaidetta sinänsä. Teosta hankittaessa mietimme sitä osana kokoelmaa ja sen merkittävyyttä tässä ajassa. Hankinnan taustalla voivat olla myös tulevat näyttelysuunnitelmat.

Miksi nykytaidetta pidetään vaikeana?

Aikalaistaidetta on aina pidetty ongelmallisena. Ajatellaan nyt vaikka impressionisteja, joita ei omana aikanaan lainkaan hyväksytty. Nykyään impressionistisia maalauksia pidetään ihanina, romanttisina ja kauniina, jopa ylikauniina. Sama pätee moneen muuhun taidesuuntaukseen.

Nykytaide käsittelee useimmiten ihmisille yhteisiä asioita. Katsojan aktiivista roolia on viime vuosina korostettu teosten merkitysten määrittelijänä. Tämä on vapauttavaa ja sallii monenlaisen puheen taiteesta. Jokaisen oma kokemus ja näkemys taiteen äärellä ovat arvokkaita.

Käytännön vinkkejä, miten nykytaidetta tulisi lähestyä?

Nykytaiteen katsomiseen ei ole muuta neuvoa kuin uteliaisuus ja avoin mieli. Taidetta ei tarvitse väkisin yrittää ymmärtää. Teokset tulee kokea vapaasti. Mieli saa olla vapaa. Useat teokset vetoavat sekä tunteeseen että älyyn, joita voi käyttää tilanteen mukaan sopivassa suhteessa. Teemme nykytaidetta tunnetuksi erilaisten kanavien kautta. Tärkeä rooli tässä on pedagogisella osastollamme eli pedalla. Peda on tehnyt ja tekee korvaamatonta työtä.

Millainen taide kiinnostaa sinua eniten?

Minua puhuttelevat monenlaiset teokset mutta ehkä viime aikoina enemmän sellaiset, jotka viittaavat itsensä ulkopuolelle. Olen kiinnostunut sisällöistä, jotka puhuvat tästä päivästä.

Onko taidearjen ulkopuolella elämää?

Elämäni on taiteen kyllästämää, mutta kyllästymään taiteeseen ei pääse. Meillä on taidetta kotona ja aviomieheni on taiteilija. Taide on arkea ja elämää ja ollut sitä jo yli 20 vuotta. Nuorin poikani on asettunut siinä mielessä oppositioon, että hän ei suostu käymään museoissa. Hänellä taitaa olla ihan kotitekoiset syynsä.

Mikä on mielestäsi Kiasman kokoelmien merkitys?

Museokokoelmat ovat ylipäätään merkittäviä vasta silloin, kun niitä käytetään. Kokoelmien käyttämisessä tulee olla aktiivinen ja löytää uusia muotoja. Tuotamme vuosittain uuden kokoelmanäyttelyn, julkaisemme kirjoja ja tutkimuksia, lainaamme teoksia muille taidelaitoksille ja tuotamme kiertonäyttelyitä. Meillä on myös kokoelmateoksia esittelevä verkkopalvelu. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kokoelmia kattavasti esittelevä kirja, jota ryhdymme työstämään tänä keväänä. Monella tavalla käytettyinä kokoelmat tavoittavat laajasti monenlaisia ihmisryhmiä.

Meidän tehtävämme on kartoittaa, mitä taiteessa tapahtuu juuri nyt ja säilyttää tätä taidetta tuleville polville. Kiasmalla on erinomainen kokoelma suomalaista ja Suomen lähialueiden nykytaidetta. Siksi kokoelmamme on kansainvälisestikin kiinnostava. Meillä on myös merkittävää ulkomaalaista nykytaidetta kuten Kourikokoelma, josta nähtiin esimerkkejä hiljaittain Full House -näyttelyssä. Kansainväliset taiteilijat antavat museolle oman painoarvonsa.

Kuvasimme sinut kokoelmanäyttelyyn tulevien Pinar Yolacanin valokuvien kanssa. Mikä on suhteesi valokuvaan?

Toimin Oulussa 90-luvulla Pohjoisen valokuvakeskuksen johtajana, jossa erikoistuin kansainväliseen nykyvalokuvaukseen. Olin myös viisi vuotta Valokuvataiteen museon näyttelypäällikkönä. Lisäksi olen Valokuvataidetoimikunnan jäsen. Taustani on vahvasti valokuvassa ja kannan sitä tietenkin mukanani. Mutta se ei merkitse, että keskittyisin vain yhteen välineeseen. Teen töitä koko nykytaiteen laajan kirjon kanssa. Ensimmäinen hankintaesitykseni Kiasmalle oli muuten veistos!

Kaija Suni