Taide pyhittää keinot

Kymmenvuotias valtion omistama museo tasapainoilee jatkuvasti taiteellisen kunnianhimon ja taloudellisten realiteettien veitsenterällä. Kiasman tehtävä on tarjota mahdollisimman monelle tilaisuus kohdata aikamme kiinnostavinta taidetta. Taiteen tekeminen, tuottaminen ja esille asettaminen sekä puitteitten ylläpitäminen ei kuitenkaan ole ilmaista - mikä on oikea taho vastaamaan kustannuksista? Valtio eli veronmaksajat, yksityiset yritykset tai lahjoittajat vaiko kenties museoyleisö? Vaikuttaako laskun maksaja siihen, minkälaista taidetta hänen rahoillaan nähdään?

Museonjohtajan tärkein tehtävä, yhdessä museossa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa, on pitää huolta siitä, että Kiasmassa nähdään mielenkiintoista, laadukasta ja ajankohtaista nykytaidetta. Yhteistyöpäällikön toimenkuvaan kuuluu yhä laajemmin myös valtion rahoittamiin organisaatioihin juurtunut ulkopuolinen varainhankinta, josta yritysten tekemä sponsorointi on tutuin osa. Kärjistäen voisi sanoa, että vastakkain ovat siis taide ja raha - epäpyhä liittoko? Kiasman johtaja Berndt Arell ja yhteistyöpäällikkö Sanna-Mari Jäntti vastaavat.

Miten Kiasman juhlavuosi on alkanut?

BA: Erinomaisesti. Olen koko tämän vuoden sisältötarjontaan erinomaisen tyytyväinen, nykytaiteen moninaisuus tulee esiin kokonaisuudesta hienosti. Koko vuoden esillä oleva kokoelmanäyttely Kuvan jälkeen sekä juhlanäyttely Notkea Katu edustavat taiteessa ja yhteiskunnassa ajankohtaisiin teemoihin keskittyviä nykytaiteen näyttelyitä. Keväällä esillä olleet Julian Schnabel ja Nan Goldin aloittivat nykytaiteen klassikkojen esittelyn, joka huipentuu syksyllä. FULL HOUSE näyttely esittelee kansainvälisen nykytaiteen helmiä yhdistäen Kiasman Kouri-kokoelman teoksia New Yorkin Guggenheim-museon kokoelmien teoksiin. Lisäksi kokonaisuutta syventävät laajuudeltaan pienemmät, omalla tavallaan tarjontaa täydentävät näyttelyt.

S-MJ: Juhlavuosi on käynnistynyt myös taloudellisen menestyksen mittarein arvioiden todella hyvin. Museon kävijämäärät ovat kasvaneet tavoitteidemme mukaisesti ja uudenlaiset, pitkään valmistellut yhteistyömuodot ovat vihdoin realisoituneet. Olen tyytyväinen keväällä perustetun Kiasman Tukisäätiön vauhtiin päässeeseen toimintaan sekä Kiasman juhlavuoden Valtuuskunnan aktiiviseen rooliin. Yritysyhteistyönkin puolella yrityskumppanijoukkomme on kasvanut kiinnostavilla tulokkailla.

Kun taiteen ystävä vierailee Kiasmassa, kuka maksaa taide-elämyksen?

BA: Kiasman perusmäärärahat tulevat valtiolta. Nykytaiteen museon poikkeuksellinen asema kansallisgalleriana kertoo suomalaisen kulttuurielämän vireydestä ja taiteen yhteiskunnallisen itseisarvon tunnistamisesta. Suurin osa valtion rahoituksesta menee kuitenkin puitteiden ylläpitämiseen, rakennuksen vuokraan, sähköihin, palkkoihin ja muihin organisaatioille välttämättömiin kustannuksiin. Valtion tuki on myös sidottu kävijämääriin, eli mitä enemmän kävijöitä meillä on, sitä todennäköisemmin seuraavan vuoden budjettiamme ei edellisestä leikata. Tämä ei kuitenkaan ole se syy, miksi teemme tätä työtä. Haluamme, että Kiasmassa käy mahdollisimman paljon ihmisiä nauttimassa taiteesta, ei täyttämässä valtionhallinnon asettamia kiintiöitä!

Yhä pienempi osa valtion tuesta jää sisällön tuottamiseen, nykytaiteen kokoelmien kartuttamiseen tai näyttelyiden tekemiseen. Esimerkiksi kansainvälisesti kiinnostavimpien taiteilijoiden teosten hankkimiseen ei kerta kaikkiaan perusmääräraha riitä. Myös yksittäisten näyttelyiden rahoitus koostuu nykyisin monesta eri lähteestä. Kun kansainvälisesti kiinnostavan taiteilijan näyttelystä koituvat kustannukset voidaan jakaa useamman toimijan kesken, kaikki osapuolet hyötyvät.

Kiasman tuleva lähempi yhteistyö FRAME - Finnish Fund for Art Exhangen kanssa on kehitysaskel tähän suuntaan. Sama pätee niin kansainvälisiin museoiden välisiin verkostoihin kuin galleriayhteistyöhönkin.

S-MJ: Kiasman ulkopuolinen varainhankinta perustuu nk. mixed funding -periaatteeseen, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että rahoitusta pyritään hankkimaan mahdollisimman monelta taholta. Tällä hetkellä museovierailun tekevät mahdolliseksi valtion ja museovieraan itsensä lisäksi neljä pääyritysyhteistyökumppania ja useampi muu yhteistyökumppani. Kiasman Tukisäätiön toiminnan myötä tulevaisuudessa museovierailun kustannuksiin osallistuvat myös yksityiset henkilöt ja yhteisöt, jotka pitävät nykytaidetta ja suomalaista nykytaiteen museota tärkeänä.

Onko valtiolta tuleva raha jollain tapaa sitoumuksettomampaa kuin muista kohteista tullut raha?

BA: Kaikilla rahoittajilla on aina näkemys siitä, minkälaista toimintaa he haluavat taloudellisesti tukea tai ylläpitää. Valtion rooli ei tässä suhteessa poikkea muista rahoittajista. En usko, että kulttuurialallakaan mikään toimija enää odottaa rahoituksen tipahtavan syliin automaattisesti. Rahoittajat myös kiinnittävät entistä enemmän huomiota tulosten raportointiin - oman toiminnan merkitys ja arvo tulee kyetä välittämään.

S-MJ: Näkemykseni mukaan rahoitus on aina sijoitus. Riippumatta siitä, tuleeko rahoitus valtiolta, yritykseltä, tai yksityiseltä lahjoittajalta, rahoitus on sijoitus yhteisesti tärkeäksi koettuun toimintaan. Jokaisen taloudellisen tuen saajan tulisi tuntea vastuuta rahoittajan suuntaan. Tarkoitan tällä sitä, että organisaatioiden johtamisen tulee perustua selkeään strategiseen tavoitteiden asettamiseen ja jatkuvaan kehittymiseen. Myös toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää. Tästä näkökulmasta katsottuna valtio on rahoittajana hyvin samankaltainen kuin mikä tahansa muu taho.

Tukisäätiö, valtuuskunta, lahjoitukset - mitä tapahtuu sponsoroinnille?

BA: Kiasma on aina ollut edelläkävijä yritysyhteistyön kehittäjänä ja toteuttajana. Kiasman toiminnan alusta saakka on ollut selvää, että yrityskumppanien kanssa toimiminen on osa Kiasman toimintaa.

S-MJ: Jo avautuessaan Kiasma oli ulkopuolisen varainhankinnan edelläkävijä. Kymmenen vuotta sitten se tarkoitti yritysyhteistyötä ja innovatiivista markkinointia. Tällä hetkellä kulttuuriorganisaatioiden ulkopuolinen varainhankinta on kehittymässä yksityisten lahjoitusten suuntaan. Myös tässä Kiasma toimii edelläkävijäroolissa. Jatkossa yrityskumppanien rinnalle nousevat rahoittajina ja yhteistyökumppaneina myös Kiasman Tukisäätiön lahjoittajat, jotka voivat olla yksityisiä henkilöitä tai yrityksiä. Laajentamalla rahoituspohjaa voi Kiasman kaltainen kulttuuriorganisaatio varmistaa jatkuvuuden ja rahoitusmallien joustavuuden haasteellisessa toimintaympäristössä.

Yritysyhteistyötä ei ole koskaan Kiasmassa nähty vain keinona lisärahoituksen hankkimiselle. Yritysyhteistyökumppanit ovat tärkeässä asemassa esimerkiksi uusien yleisöjen saavuttamisessa ja yleisöpalvelun sekä markkinointikäytäntöjen kehittämisessä. Yrityskumppanien rooli Kiasmassa tulee olemaan myös jatkossa erittäin tärkeä.

Kuka päättää minkälaista taidetta Kiasma esittää?

BA: Vastaan Kiasman sisältökokonaisuudesta yhdessä näyttely- ja kokoelmaintendenttien kanssa. Yksittäisten näyttelyiden sisällöistä päättäminen on pitkällinen näyttelykohtainen prosessi, johon osallistuvat minun lisäkseni museon sisältöasiantuntijat, intendentit, amanuenssit ja muut taide-alan ammattilaiset. Jokaisella näyttelyllä on oma kuraattorinsa, joka on viime kädessä vastuussa niistä teoksista, jotka valmiissa näyttelyssä nähdään. Nykytaiteen museon kokoelmien kartuttamisesta vastaa lautakunta, johon lisäkseni kuuluu sekä taiteilijoita että taidemuseoalan ammattilaisia.

S-MJ: Johtaja ja sisältötyöntekijät.

Vaikuttavatko ulkopuoliset tekijät, esimerkiksi sponsorit, lahjoittajat tai markkinointi Kiasman sisältöihin? Eli arasteleeko Kiasma näyttelyissään sisältöjä, jotka voivat loukata jotakuta sponsoreista? Tai valitseeko Kiasma näyttelyihin töitä sen perusteella, että niitä on raflaavampaa markkinoida?

BA: Näyttelyt syntyvät niistä teoksista, jotka yhdessä muodostavat parhaan mahdollisimman kokonaisuuden. Jos sisältö vaatii haastavampia kannanottoja, rohkeampia teoksia, totta kai noudatamme sisällön vaatimuksia.

Haluan tietenkin, että mahdollisimman moni tutustuisi esittämäämme taiteeseen, mutta esitämme kyseistä taidetta siksi, että uskomme siihen, sen arvoon, emme siksi, että sillä saavuttaisimme parhaan markkinoinnillisen tuloksen. Emme siis generoi näyttelyitämme pop-musiikin tyyliin varmoja hittejä etsien, vaan luotamme siihen, että kun teemme työmme hyvin ja etsimme esille meistä kiinnostavimmat näyttelykokonaisuudet, saa vieraammekin parhaan elämyksen.

S-MJ: Tässä kohtaa täytyy sanoa, että yhteistyökumppanimme haluavat tehdä töitä kanssamme, koska teemme uusia, rohkeita, yllättäviä asioita. Jos pyrkisimme hajuttomaan ja mauttomaan linjaan, emme olisi yhteistyöyrityksillemme yhtä kiinnostava kumppani kuin tällä hetkellä. Yritykset haluavat tehdä yhteistyötä organisaatioiden kanssa, joiden brändi on vahva ja arvopohjasta ei tingitä. Kiasma on aina ollut myös trendien kärjessä - ei kuitenkaan markkinoinnin, vaan nimenomaan sisällön kautta.

Jos annan Kiasmalle miljoona euroa, pääsenkö vaikuttamaan siihen, mitä teoksia sillä kokoelmiin hankitaan

BA: Et.

S-MJ: Pääset vaikuttamaan kokoelmien muotoutumiseen niin, että antamallasi lahjoituksella hankitaan enemmän tai vaikeammin saatavaa taidetta kuin kokoelmiin hankittaisiin ilman lahjoitustasi. Sen sijaan yksittäisistä hankinnoista päättää aina kokoelmien hankintalautakunta, jonne pääsyä ei voi ostaa edes miljoonalla eurolla.

Mitä hyötyä Kiasmalle on tukisäätiöstä? Minkälainen on museon ja taiteenkeräilijöiden ideaali suhde?

BA: Kiasman Tukisäätiö toimii nimensä mukaisesti Kiasman tukena. Tuki tarkoittaa tässä yhteydessä taloudellisen tuen lisäksi toiminnan tukemista esimerkiksi verkostojen kautta. Tukisäätiön toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja intohimoon. Itse koen hyvin tärkeäksi sen, että olemme löytäneet ympärillemme ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan aikaansa ja kontaktejaan edistääkseen Kiasman kehittymistä.

Kautta aikain on suurelta osin ollut taiteen keräilijöiden ansiota, että Suomeen on muotoutunut historiallisesti merkittäviä taidekokoelmia. Kansainvälisellä nykytaiteen kentällä museot ja taiteenkerääjät tekevät usein yhteistyötä. Yhteisenä tavoitteena on taiteilijoiden ja taiteen aseman edistäminen. Teemme yhteistyötä mielellämme kaikkien sellaisten tahojen kanssa, jotka haluavat olla mukana edistämässä suomalaista nykytaidetta ja luomassa Kiasmalle kansainvälisesti kiinnostavaa profiilia.

S-MJ: Nykytaiteen kenttä on lähtökohtaisesti niin kansainvälinen, ettei siellä toimiminen onnistu ilman kansainvälisten käytäntöjen omaksumista. Kiasman Tukisäätiö edustaa meille uuden alkua siinä mielessä, että omien verkostojemme lisäksi meillä on nyt myös aktiivinen joukko tukijoita. Olemme Kiasmassa avoimia kaikenlaiselle yhteistyölle, koska Kiasman brändi on vahva ja olemme strategisesti loistavassa kehityskaaressa.

Taide ei tuota. Kenen velvollisuus on maksaa kustannukset, jotka koituvat siitä, että periaatteessa kenelle tahansa on mahdollista kävellä sisään nykytaiteen museon ovesta tutustumaan taideteoksiin, joiden hinnalla keskivertokansalainen eläisi useamman elämän?

BA: Taide tuottaa useita asioita, myös rahaa. Taide tuottaa henkistä pääomaa, sivistystä, ja kulttuurista jatkuvuutta. Se tuottaa innovaatioita ja luo kontekstin uudenlaiselle ajattelulle. Taiteen taloudellinen arvo löytyy sekä suorien että epäsuorien vaikutusten kautta, kulttuuria harrastavien ihmisten on esimerkiksi todettu pysyvän terveempinä. Taiteella on myös merkitystä eri alueiden vetovoimaisuuden kasvattajana ja kansallisen imagon kehittäjänä. Esimerkiksi kun yritykset rekrytoivat uutta luovaa henkilökuntaa Helsinkiin, on Kiasmalla rooli alueen profiloijana.

S-MJ: Minusta koko kysymyksenasettelu on vanhanaikainen. Jos taiteen rahoitusta ajatellaan nimenomaan sijoituksena, on Kiasman näkökulmasta selvää, että suurin rahoittaja ja samalla suurin hyötyjä on Suomen valtio eli kaikki sen kansalaiset, jotka nauttivat taide-elämysten tuottamasta hyvinvoinnista.

Taiteen ja taideorganisaatioiden toiminnan taloudellista vaikuttavuutta on tutkittu jo pitkään. Mittariston kehittäminen jatkuu edelleen ja nyt haasteena on löytää vertailukelpoista tutkimusmateriaalia siitä, miten taideorganisaatioiden toiminta todellisuudessa vaikuttaa yhteiskunnan taloudelliseen hyvinvointiin. Iso-Britannia on tällä hetkellä tutkimuksellisesti kärjessä, mutta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa taloudellista vaikuttavuutta tutkitaan paljon. Keskustelu siitä, tuottaako taide taloudellista hyvinvointia ei enää ole sinänsä kiinnostavaa - merkityksellistä on kysyä, kuinka paljon taloudellista hyvinvointia taidesektori tuottaa ja mikä sen pitkän tähtäimen vaikutus on koko yhteiskunnan rakenteeseen.

Liittyykö Juhlavuoden valtuuskunta rahoitukseen?

BA: Siinä mielessä kyllä, että Valtuuskunnan mielipidettä ja ehdotuksia kuunnellaan erittäin herkällä korvalla, kun tehdään suunnitelmia rahoitusrakenteen kehittämisestä. Myös Valtuuskunnan kautta avautuvat yhteiskunnalliset verkostot ovat toki tärkeitä, kun mietimme rahoitusta laajasti.

S-MJ: Valtuuskunta on ennen kaikkea ryhmä asiantuntijoita, joiden ammattitaidon ja osaamisen kautta meillä on mahdollista luoda sellaista strategista osaamista, joka muuten olisi mahdotonta. Uusien suunnitelmien jakaminen Valtuuskunnan jäsenten kanssa on auttanut minua kehittämään rahoitussuunnittelua luovasti ja ottamaan myös yhteiskunnan rakenteet huomioon laajemmin. Tunnemme Kiasmassa myös vastuumme asemastamme edelläkävijäorganisaationa. Toimintamme kautta on mahdollista vaikuttaa siihen, miten tulevaisuudessa yhteiskunnallinen päätöksenteko suhtautuu esimerkiksi kulttuuriorganisaatioiden ulkopuoliseen varainhankintaan.

Voiko rahaa olla liikaa? Eli kasvaako ruokahalu syödessä? Mikä on Kiasman ideaali tilanne vuonna 2011?

BA: Toiveeni Kiasman sisällön suhteen eivät muuttuisi vaikka rahaa olisi kymmenkertaisesti nykyiseen verrattuna. Kiasmaan tullessani minulla oli hyvin selkeä käsitys siitä, mikä oli Kiasman positio silloin ja mihin suuntaan halusin lähteä sitä kehittämään. Tämä kehitystyö on aloitettu, vaikka taloudellisten resurssien lisääntyminen antaa vielä odottaa itseään.

Rahoituksen lisääntyminen johtaisi todennäköisesti nopeasti kolmeen perusmuutokseen. Nopeimmin lisärahoitus näkyisi taidehankinnoissa. Kiasman kokoelmien laajentaminen kansainväliseen suuntaan on unelmani. Tätä ei kuitenkaan tapahdu ilman huomattavaa lisäpanostusta hankintabudjettiin. Toinen selkeä muutos tapahtuisi henkilöstön määrässä. Kiasman henkilöstö tekee loistavaa työtä haastavissa olosuhteissa. Yhtään ylimääräistä resurssia ei ole, eikä esimerkiksi tutkimuksen tekemiselle jää juurikaan aikaa. Lisärahalla palkkaisin lisää henkilökuntaa. Kolmas selkeä kehityskohta on Kiasman kansainvälisyys. Suuremmilla resursseilla Kiasman olisi mahdollista olla näkyvämpi toimija kansainvälisellä taidekentällä tehden suomalaista nykytaidetta tunnetuksi maailmalla. Yhteistyössä Kiasman Tukisäätiön kanssa uskon, että pääsemme kehittämään museon kansainvälistä toimintaa edelleen. Vaikutusten tulisi todella näkyä ARS-vuonna 2011.

Minun unelmani Kiasmalle on museon kansainvälisen aseman vakiinnuttaminen ja sisältötoiminnan laajentaminen. Tämän unelman toteuttaminen mahdollistaa koko suomalaisen taidekentän ja sen toimijoiden kehittymisen.

S-MJ: Rahoituksen kanssa työtä tekevän ihmisen näkökulmasta rahaa ei toki koskaan voi olla liikaa. Tällä hetkellä haasteena on kuitenkin kattaa museon toiminnan perustarpeet. Keskitymme toiminnan strategiseen kehittämiseen ja perustoimintojen turvaamiseen. Mutta suunnitelmat parempien aikojen varalle on jo tehty. Uskon siihen, että jos unelmansa artikuloi tarpeeksi selkeästi, löytyy ihmisiä, jotka sitä ovat valmiita tukemaan. Kiasman unelma on jo löytänyt paljon uusia, merkittäviä tukijoita ja uskon, että tämän suuntauksen jatkuessa museon toiminta tulee olemaan entistä tukevammalla pohjalla vuoteen 2011 mennessä.

Milla Unkila