Carnegie Art Award 2008

Pohjoismaiden suurin taidepalkinto jaetaan Kiasmassa

Nykytaiteen museo Kiasma isännöi tänä vuonna Carnegie Art Award -näyttelyn avajaisia ja yhden maailman suurimman taidepalkinnon jakoa. Miljoonan ruotsin kruunun suuruisen palkinnon saa tänä vuonna energisestä maalaustaiteestaan tunnettu ruotsalaistaiteilija Torsten Andersson. Muita palkittuja ovat tanskalaiset Jesper Just ja John Kørner sekä nuoren taiteilijan stipendin saanut ruotsalainen Natalie Djurberg.

Yksimielinen jury myönsi ensimmäisen palkinnon Torsten Anderssonille (s. 1926) kunnianosoituksena hänen käsitteellisestä maalaustaiteestaan ja energisestä materiaalien käytöstään. Torsten Andersonin kuvakieli on hyvin omaleimainen, ja hän on kehittänyt sitä jatkuvasti pitkän taiteilijanuransa aikana.

Toinen palkinto eli 600 000 kruunua myönnetään tanskalaiselle Jesper Justille (s. 1974) hänen elokuvastaan A Vicious Undertow. Teos sisältää visuaalisuudessaan ja tarkkuudessaan useita viitteitä maalaustaiteeseen. Just on aiemmin saanut huomiota elokuvistaan, jotka ovat käsitelleet mm. sukupuolirooleja ja Hollywood-elokuvista tuotuja sosiaalisia koodeja.

Tanskalainen John Kørner (s. 1967) saa kolmannen palkinnon eli 400 000 kruunua. Kørner käsittelee taiteessaan erilaisia historiallisia, sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä. Jury arvosti erityisesti taiteilijan leikkisää, hehkuvaa maalaustaidetta, jossa hän purkaa arkisten aiheiden figuratiiviset elementit abstrakteihin muotoihin .

Nuorelle taiteilijalle myönnettävän 100 000 kruunun stipendin saa ruotsalainen Nathalie Djurberg (s. 1978) visuaalisesta tarinankerronnastaan elokuvassa New Movements in Fashion. Djurbergin animaatioita on toisinaan kuvattu eräänlaisiksi lapsilta kielletyiksi lastenelokuviksi.

Kierros alkaa Kiasmasta
Palkinnot jaetaan virallisessa seremoniassa Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä 25. lokakuuta. Samalla avautuu Carnegie Art Award 2008 -kiertonäyttely. Kiasman jälkeen näyttely lähtee puolentoista vuoden kierrokselle muihin Pohjolan pääkaupunkeihin sekä Göteborgiin ja Lontooseen. Näyttelyssä on mukana 26 pohjoismaista finalistia, jotka on valittu 143 ehdokkaan joukosta.

Kuusi suomalaistaiteilijaa
Suomalaistaiteilijoista näyttelyssä ovat mukana Pertti Kekarainen, Jukka Korkeila, Jussi Niva, Vesa-Pekka Rannikko, Silja Rantanen ja Anna Tuori.

Kuvanveistäjän ja taidemaalarin koulutuksen saanut Pertti Kekarainen opiskeli mm. Haagin taideakatemiassa. Kekarainen on kiinnostunut värin ja valon, tilan ja ajan sekä kaksi- ja kolmiulotteisuuden suhteista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. "Sisältö riippuu mistä sarjasta tai kuvayhdistelmästä on kyse. Tiloja, liikettä, ilmeitä, tunnelmia, muistoja... asioita, jotka ovat kuin jäävuoren huippu. Niiden alta löytyy paljon yllättävää. Se mitä näkee, johtaa tarinoihin jälkikäteen", kuvailee Kekarainen Paikka 1 -näyttelykirjassa.

Jukka Korkeilan kohdalla kansainvälisyyden ja eri kulttuurien tuntemuksen voi nähdä toteutuvan usealla eri tasolla. Hämeenlinnassa syntynyt taiteilija on asunut ja opiskellut mm. Berliinissä. Hänen maalauksiaan on sittemmin nähty mm. Ruotsissa, Espanjassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Kokemus ja kiinnostus eri maita ja kulttuureja kohtaan konkretisoituu Korkeilan taiteessa: hän yhdistelee maalauksissaan globalisoituneen populaarikulttuurin erilaisia kuvallisia kulttuureja.

Pellossa syntynyt Jussi Niva on tutkinut ja problematisoinut teoksissaan maalaustaidetta, minkä lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu myös valokuvia itsenäisinä teoksina tai maalausten osina. Valokuvan väriskaala on myös vaikuttanut hänen maalauksiinsa. Niva on tarkastellut teoksissaan valon, värin ja tilan absoluuttisia, aiheista riippumattomia ominaisuuksia.

Vesa-Pekka Rannikko on työskennellyt niin videon, kuvanveiston ja kuvataiteen kuin performanssitaiteen parissa. Hän on työstänyt esittäviä veistoksia värjätystä kipsistä siten, että kappaleeseen itseensä tulee jo tuntu valosta mukaan. "Näistä teoksista syntyy paradoksi, jossa veistos itsessään kolmiulotteisena kappaleena on tilassa ja valossa sekä lisäksi se esittää jotain toista tilannetta, jotka siihen työstetyt valot ja varjot merkitsevät. Teos on tällöin yhtäaikaisesti läsnä menneisyydessä ja nykyhetkessä", kertoo taiteilija verkkosivuillaan.

Anna Tuorin maalaukset ovat ekspressiivissävytteisiä teoksia, joiden näennäisen idyllin takaa paljastuu usein sitä rikkovia elementtejä. Tuorin teosten lähtökohtina ovat tunnetilat tai muistikuvat luetusta, nähdystä ja koetusta. "Omassa tekemisessäni ilmaisun edellytys on kokemuksellisuus. En koeta toistaa jotain kokemusta suoraan teoksissa tai kertoa mitä minulle on tapahtunut, vaan purkaa ja tuoda esille esimerkiksi kysymyksiä, joita mielessäni on herännyt."

Silja Rantasen maalausten aiheet liittyvät vahvasti tilan merkitykseen ja kokemiseen sekä sen kuvaamisen erilaisiin ratkaisuihin maalaustaiteessa. Helsinkiläisen taiteilijan maalauksissa ovat läsnä sekä taiteen että arkipäivän maailmat. Rantasen mukaan taide perustuu aina taiteilijan henkilökohtaiseen kokemukseen, joka kuitenkin voi kohdistua yleisiin ja käsitteellisiin asioihin. "Tätä yleisön on joskus vaikea hyväksyä nykytaiteessa: että joku voi sydämensä halusta vaikkapa rakentaa mallia kasvihuoneilmiöstä."