KOPS kolahtaa kouluopetukseen

Mielestäni KOPS-kirja on kaunis kädenojennus perusopetuksen käyttöön. Kirjassa on hyvä pedagoginen ote. Taide käsitetään oppimisympäristönä. Nykytaide on maailmankuva jota voi katsoa, kuunnella, tunnustella, haistaa ja maistaa monesta suunnasta. Sen kanssa voi kommunikoida, siihen voi osallistua. Suhde nykytaiteeseen muodostuu omien kokemusten kautta. Kokemuksia täytyy olla tarjolla.

Yläasteen ja lukion opettajien työn tueksi julkaistu KOPS-kirja on Kiasman oma versio opetussuunnitelmasta. Kiasman opaskirjan nimi viittaa mukavasti koulutyön arkeen. Koulumaailmassa "opseja" on väännetty viimeaikoina suorastaan hiki otsassa. Opetushallitus on koonnut yleissivistävälle opetukselle useiden opettajien ja muiden asiantuntijoiden voimin opetussuunnitelman perusteet. Asiakirjassa velvoitetaan kouluja kehittämään toimintakulttuuriaan niin, että yhteistyötä tehdään koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kulttuurien tuntemus on yksi tärkeä aihekokonaisuus, joka tulee ottaa huomioon jokaisen oppiaineen opetuksessa. Koulut laativat tällä hetkellä itselleen omia opetussuunnitelmiaan, josta lyhenne OPS tulee.

Helsinkiläisen Etu-Töölön lukion opiskelijoille tehtiin kysely, jossa kartoitettiin heidän käsityksiään suomalaisesta kulttuurista. Yleisimmin vastauksissa lueteltiin kulttuuriin kuuluviksi luontosuhde, ruokailu- ja juhlatavat, urheilu sekä musiikki. Joitakin hajamainintoja oli kirjallisuudesta ja kuvataiteesta. Otos koski kolmen kurssin opiskelijoita, joiden ikä vaihteli 17 ja 18 vuoden välillä. Kysyttiin myös sitä mikä ei kuulu kulttuuriin. Yksi vastauksista otti voimakkaasti kantaa nykytaidetta vastaan. Se ei ollenkaan kuulu kulttuuriin.

Parhaimmillaan nykytaide on vahvasti mieltä koskettavaa. Nuoremmat oppilaat ovat hyviä havainnoitsijoita. He huomaavat asioita, jotka meiltä aikuisilta menevät sivu suun. He löytävät aina lisää uusia vastauksia vanhoihinkin kysymyksiin. Pohdintaa edellyttävät tehtävät edistävät ajattelun taitoa. Sille taidolle on kyllä käyttöä kaikilla aloilla.

Asioitten tarkastelu yhtä aikaa usean alan näkökulmasta antaa ihmiselle mahdollisuuden tukevaan otteeseen maankamarasta. Se antaa myös rohkeutta etsiä, yhdistellä ja kokeilla asioita luovasti. Sitä taitoa tulevaisuudessa tarvitaan. Tämä on merkittävää tulevaisuutta rakentaessa niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta.

Opettajat ovatkin jo ottaneet kirjan ideat ilolla vastaan. KOPS – Kiasman kiertokoulun opetussuunnitelmasta on saanut ideoita nykytaiteen hyödyntämiseksi opetustyössä. Tehtäväehdotukset antavat konkreettisia ideoita nykytaiteen käyttämisestä pohjana eri oppiaineissa. Erityisesti mieltäni ilahduttaa se, että KOPS-kirjassa kannustetaan opettajia yhteistyöhön. Mehän kaikki tiedämme, ettei elämää eletä oppiainejakoisesti, vaikka sillä periaatteella kouluissa opetetaankin.

Kiasman kiertokoulu on nerokas keksintö. Se on ollut hieno lahja Suomen kouluille eri puolilla maata, erityisesti siellä missä taidenäyttelyihin on pitkä matka. Osallistuvat koulut ovat saaneet koko paketin maksutta. Auto on tuonut kouluille performanssiesityksen, työpajaopetusta, taiteilijan anatomia -oppitunnin ja opettajille KOPS-julkaisun. Kiertokoulun pakettiauto on ollut itsekin taideteos, liikkuva liitutaulu, jonka kyljessä oppilaat ovat voineet lähettää viestejä maantien varrelle ja seuraavaan kouluun.

Mikään ei tietystikään ole ilmaista. Joku aina maksaa laskun. Kiertokoulu on esimerkki uudenlaisesta nuorisotyöstä ja taidelaitosten sponsorointimallista. Yhteistyökumppaniksi Kiasma on saanut energiayhtiö Vattenfallin, joka on halunnut panostaa nuorisoon sekä kantaa vastuuta paikallisuudesta. Kasvatustyön tukeminen on vaikutuksiltaan kauaskantoista. Ihmiset tekevät valintojaan arvomaailmansa pohjalta. Arvojen analysointi ja vertailu tuottavat tietoja ja taitoja, jotka vaikuttavat valintoihin. Sellaiset yritykset, jotka ymmärtävät kulttuurintuntemuksen lisäämisen kilpailukeinokseen, tulevat menestymään myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden tutkijat mainitsevat Sitran julkaisussa, Luovaan talouteen, Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana, Vattenfallin hyvänä esimerkkinä kulttuurikasvatuksen sponsoroinnista.

Kouluille museoyhteistyö on hieno tuki ja lisävoima. Vaikka päävastuu kasvatuksesta kuuluukin kodeille ja opetuksesta kouluille, niin museoiden merkitys sivistyspääoman kartuttamisessa on kiistaton. Suomalainen museopedagogiikka on laadukasta. Hienoja esimerkkejä siitä ovat Kiasman kiertokoulu ja KOPS-kirja. Ne ovat tuoneet minulle myös henkilökohtaisesti hyvää mieltä. Nykyisessä kulttuurikasvatusta edistävässä työssäni olen tukeutunut kirjaan jo useaan otteeseen. Kiertokoulua olen käyttänyt esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä elinkeinoelämän kanssa.

Aikaisemmin olen toiminut pitkään teollisuudessa tekstiilien suunnittelijana ja niin ollen tunnen joitakin kuvien tuottamisen tapoja. Hahmotan maailmaa kuvien avulla. Ne ovat antaneet elämääni värejä ja muotojen rikkautta. Toivotan sitä samaa myös kaikille nykytaiteeseen tutustuville!

-Heljä Järnefelt
Suunnittelija
Opetushallitus
helja.jarnefelt@oph.fi
www.edu.fi/projektit/tammi