Energiaa taiteesta

Keväällä Vattenfallin toimitusjohtajana aloittanut Lauri Virkkunen tunnustautuu nykytaiteen ystäväksi. Hän on myös ylpeä siitä, että Vattenfall on mukana toteuttamassa Kiasman kiertokoulua,
jonka saama vastaanotto on yllättänyt
tekijät iloisesti.

Lauri Virkkunen on tyytyväinen yhteistyöhön Kiasman kanssa. Puolessa välissä oleva kiertokouluhanke on saavuttanut hyvin kohderyhmänsä ja vastaanotto on ollut innostunutta. Samalla yritys on voinut kantaa osansa yhteiskuntavastuusta. Virkkusen mukaan energiayhtiölle kuuluu suuri vastuu siitä yhteisöstä, jossa se toimii.

”Pidämme huolta yhteiskunnan energiainfrastruktuurista, siitä että ihmisillä on sähköä, lämpöä ja valoa.Olemme maantieteellisesti laajalla toimialueellamme merkittävä yritys. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että olemme mukana myös yhteisön muussa toiminnassa tavalla tai toisella.”

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvalle taidetoiminnalle on Virkkusen mukaan suuri tilaus. Viimeisen 20 vuoden aikana tapah-tunut muuttoliike sekä suomalaisen yhteiskunnan muutos ovat selvästi nähtävissä.

”Äitini asuu maaseudulla ja hänen kanssaan olen seurannut, miten kyläkauppoja ja kouluja suljetaan ja toiminta siirtyy suurempiin keskuksiin. Tämä huolestuttaa ihmisiä, tulee tunne että kaikki ehtyy. Kiertokoulu ei tietenkään ratkaise asiaa, mutta se tuo ihmisten keskelle lapsille ja nuorille uutta elämää ja virikkeitä.”

Toinen tärkeä viesti on, että Kiasma ja nykytaide eivät ole pelkästään sitä, mitä Kiasma-nimisen rakennuksen seinien sisällä tapahtuu. ”Kiertokoulu demokratisoi nykytaidetta, joka kuuluu meille kaikille paikkakunnasta riippumatta.”

SUORAA PALAUTETTA
Uuden näkökulman Kiasman kiertokouluun Virkkunen sai, kun kiertokoulun taidepakettiauto saapui hänen tyttärensä kouluun viime keväänä. Suora palaute yritysjohdolle oli myönteistä.

”Tuon ikäisiä nuoria on vaikea saada innostumaan. Kaikkeen, mikä tulee opettajilta tai vanhemmilta, suhtaudutaan kriittisesti. Tässä tapauksessa palaute oli voimakkaan positiivista: vuoden parhaita ellei paras päivä. Tyttäreni on kuvataidesuuntautunut, joten aihe oli häntä kiinnostava, mutta jopa pojat, jotka eivät yleensä innostu tämän tyyppisistä asioista, tulivat mukaan kun pääsivät yli alku-ihmetyksestä.”

Erityisen innostavaa oli ollut oma tekeminen, biologian työpaja. ”Valinnaisuus tuo paljon lisää taideaineiden opetukseen. Toisaalta koulujen resurssit saattavat olla todella pienet, jolloin opettajan on vaikea luoda koko ajan jotain uutta. Tarvitaan materiaaleja, tarvitaan vuorovaikutusta ja tarvitaan vaikutteita muualta.”

Taidekasvatuksessa paljon jää perheen aktiivisuuden varaan, siihen miten paljon museoissa ja näyttelyissä käydään perheen kanssa. Tämä korostuu erityisesti, kun mennään kauemmas maaseudulle, jossa välimatkat kasvavat.

TAIDE YLLÄTTÄÄ – ILOISESTI
Pakkopullaa ei nykytaide energiayrityksen johtajalle ole. Virkkunen tunnustaa käyvänsä ulkomaanmatkoillaan nykytaiteen museoissa ihan vapaaehtoisesti. Kiertokoulu on vahvistanut entisestään käsitystä siitä, että nykytaide on helposti lähestyttävää, hauskaa ja lähellä ihmistä olevaa taidetta.

”En ole itse harrastanut taiteen tekemistä, mutta käyn paljon taidemuseoissa. Perheen kanssa ulkomailla olemme käyneet juuri nykytaiteen ja modernin taiteen museoissa. Ne ovat paikkoja, jonne myös lapset tulevat mielellään.”

Nykytaiteen puoleen vetää sen yllätyksellisyys ja tapa katsella todellisuutta eri tavalla. Myös nykytaiteen käyttämät välineet ovat lähellä erityisesti nuorten ja lasten normaalia elämää. ”Teoksissa on videoita, ääniä, kuvia ja kollaaseja. Ne sisältävät elementtejä, jotka on otettu siitä todellisuudesta, jota lapsemme elävät.”

Virkkusen suosikkimuseot löytyvät New Yorkista. Tärkeimmät ovat nykytaiteen keskus PS1 ja modernin taiteen museo MoMA. Viime vuosina uudeksi suosikiksi on noussut Lontoon Tate Modern. Yksi mieleenpainuvimmista taidekokemuksista on ollut islantilaisen Olafur Eliassonin teos Tate Modernin aulassa.

”Oli vaikuttava kokemus kävellä sisään teokseen, makailla siinä lattialla, katsella ylöspäin ja löytää itsensä peilitaivaasta. Tulla toiseen maailmaan ja erilaiseen todellisuuteen kun ensin on kävellyt useamman tunnin kylmillä Lontoon kaduilla.”

KULTTUURIA JA URHEILUA
Taiteella on Virkkusen mukaan hyvät mahdollisuudet kehittyä varteenotettavaksi sponsorointikohteeksi urheilun rinnalle. On vain löydettävä sellaiset pelisäännöt, että kaikille osapuolille on yhteistyöstä hyötyä. Vattenfallilla on kokemusta sekä urheilun että taiteen sponsoroinnista. Urheilun sponsorointikohde on SUL:n Vattenfall -Seuracup. Vaikka eroja löytyy, Virkkunen pitää kohteita peruslähtökohdiltaan samanlaisina.

”Molemmissa projekteissa meillä on sama kohderyhmä eli lapset ja nuoret. Nuorten taidekasvatusta ja toisaalta nuorisourheilua tukemalla tuemme laajasti nuorten harrastusmahdollisuuksia eri alueilla. Lisäksi molemmissa on tavallaan kyse kulttuurista, toisessa mielen ja toisessa ruumiinkulttuurista”

Toisaalta erojakin löytyy. Urheilussa sponsorointi on osa kokonaisuutta, osa arkipäivää. Yrityksen näkyminen urheiluareenoilla onkin Virkkusen mukaan jollain tavalla helpompaa. Taiteen sponsorointi taas on Suomessa uudempi asia, eikä viesti tavoita aina sidosryhmiä odotetulla tavalla.

”Asia on uusi yrityksille, yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkea koko yhteisölle. Olen kuitenkin varma, että kulttuurin merkitys tulee kasvamaan sitä mukaa kun löydämme uusia tapoja toteuttaa yhteistyötä.”

-Piia Laita

Kiasman kiertokoulu
Kiasman kiertokoulu on kolmivuotinen valtakunnallinen projekti, joka toteutetaan energiayhtiö Vattenfall Oyj:n tuella. Syyslukukaudella Kiertokouluauto kiertää Etelä-Hämeessä.
www.kiasma.fi/kiertokoulu

Kiertokoulu Kiasmassa
KOPS-pajat: Syys- ja lokakuussa peruskoulun 7–9-luokkalaisille ja lukioille järjestetään KOPS-pajoja, jotka noudattavat Kiasman moniaineista opetussuunnitelmaa. Ryhmä vierailee ohjaajiensa kanssa museossa kaksi kertaa. Ensimmäinen käynti on opastettu kierros Rakastaa, ei rakasta… -näyttelyyn ja toinen käynti on pajatyöskentelyä. Lähtökohdaksi voi valita jonkin oppiaineen, jonka kautta tarkastellaan näyttelyn teoksia, esimerkiksi biologia, äidinkieli tai maantieto. Parhaiten KOPS-paja toimii kun aineenopettaja ja kuvataideopettaja tekevät yhteistyötä.

Ilmoittautumiset pajatyöskentelyyn 23.8. klo 13 alkaen,
p. (09)1733 6513 ja opastukselle p. (09) 1733 6509.