(Arvoisa ministeri), hyvä juhlayleisö, ärade publik, ladies and gentlemen.

En ihan ymmärrä miksi aina ei voisi olla syytä juhlaan.

Tänään Kiasmalla on monta syytä juhlia. Päivälleen 10 vuotta sitten Kiasman rakennus avattiin yleisölle ensimmäistä kertaa. Vaikka 10 vuotta tuntuu lyhyeltä ajalta, Kiasman historiaa katsoessa huomaa, että nykytaiteen maailmassa 10 vuotta voi olla kokonainen elinikä. 10 vuoden aikana Kiasman rakennuksessa on itketty, naurettu, yllätytty, rakastettu, vihattu ja ennen kaikkea koettu ja jaettu mullistavia tunteita. Kiasma ei jätä kylmäksi - se ravistelee hereille yhä yhtä intensiivisesti kuin sen avaamisen aikoihin 10 vuotta sitten.

Kiasman tavoite on alusta saakka ollut toimia kansalaisten olohuoneena ja kohtauspaikkana. Se on pyrkinyt olemaan solmukohta erilaisten virtausten, keskustelujen ja muutosten keskellä. Vastaperustettu museo halusi 10 vuotta sitten kiihkeästi toimia elävässä yhteydessä yhteiskunnan, taiteilijoiden ja yleisön kanssa. Tänään olen onnellinen voidessani todeta, että nämä tavoitteet on saavutettu. Kiasma on nyt jotakin suurempaa kuin yksittäinen museorakennus. Se on ajatus moniäänisyydestä, kohtaamisesta ja tuntemisesta. Se on oma maailmansa, joka ei ole sidottu paikkaan, aikaan tai rakennukseen.

Nykytaiteen uusi maailma

Finnish contemporary art and artists are currently living a productive and successful existence. I can't remember a time when Finnish contemporary art had been this successful internationally. If you look at for example Finnish photography at the moment the young artists are really making an international breakthrough. The world is open and bounderless to young artists. Art at this time communicates a global identity that is shared by all the artist community. Physical surrounding does not anymore limit creativity or communication.

Uudenlainen maailma asettaa myös nykytaiteen museolle haasteita. Aina ei voi olla kaikkialla - jatkuvasti kuitenkin on oltava jossakin. Museokonseptin tulisi muuttua ajan mukana ja tarjota mahdollisuus kokea nykytaiteen maailma aidoimmillaan. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa entistä laajempaa avoimuutta, sähköisen kommunikaation välineitä ja yhteisöllisyyden luomista kokemuksien jakamisen kautta. Tämä uudenlainen maailma on Kiasmalle haaste ja mahdollisuus.

Nykyisyys asettaa museolle haasteita joka päivä. Uusien rahoitusmallien, yhteiskunnallisen muutoksen ja ihmisten arvopohjan monimuotoistumisen ristipaineessa organisaation on kuitenkin kyettävä ottamaan paikkansa ajankuvan tulkkina. Vain tulevaisuuden suunnitteluun panostamalla voimme taata jatkuvuuden Kiasmassa myös seuraavat 10 vuotta. Kukaan ei tänään pysty sanomaan, minkälainen maailma on 10 vuoden kuluttua - meillä on kuitenkin unelma siitä, minkälainen merkitys Kiasmalla ja koko suomalaisella nykytaiteella on ja tulisi olla myös silloin.

Unelmani Kiasmasta

10-vuotias Kiasma elää jännittävää vaihetta. Pahin uhmaikä on ehkä ohitettu, aikuistuminen on toden teolla alkanut. Kun seuraavan kerran juhlimme pyöreitä vuosia on Kiasma jo ihmisiässä aikuinen. Minulla on unelma siitä, miltä Kiasma näyttää 10 vuoden kuluttua. Siihen unelmaan sisältyy paljon, mutta sen ydin on Kiasman ja sitä ympäröivän maailman suhteessa.

Kiasman toimintaa leimaa kaikilla tasoilla pyrkimys parhaaseen mahdolliseen laatuun. Kompromisseja ei tehdä kuin hädän hetkellä. Myös tulevaisuudessa näyttelyiden laadukkuus on kaiken toiminnan ohjenuora. Kiasman suhde yleisöön on aina perustunut siihen, että sisältöjen tiedetään edustavan vain parasta mahdollista. Kiasmassa on turvallista ottaa kantaa, vihata, inhota tai pelätä kokemaansa. Laadukkuus ei siis välttämättä tarkoita sitä, että sisältöihin tulisi suhtautua varauksettoman ihastuneesti. Vain keskustelun ja eri mieltä olemisen kautta voimme synnyttää uutta.

Kiasma on aina ollut aktiivinen osa yhteiskuntaa. Suhde yhteiskuntaan on monimuotoinen. Toisaalta Kiasma osana Valtion taidemuseota on osa valtion hallintoa ja sille kuuluu useita erilaisia yhteiskunnallisia palvelutehtäviä. Toisaalta Kiasma on nykytaiteen organisaationa keskellä yhteiskunnan murrosta - toimijana, kokijana ja kommentaattorina. Vuoden alussa Kiasmalle perustettiin Juhlavuoden Valtuuskunta. Valtuuskunta koostuu useiden eri alojen ammattilaisista ja asiantuntijoista. Sen tarkoituksena on toimia Kiasman yhteiskunnallisena peilinä ja osittain myös keskustelun pallotteluseinänä. Valtuuskunnan kokouksien keskusteluissa on käynyt selkeästi ilmi se, miten monenlaisia tunteita ja odotuksia Kiasmaan kohdistuu. Toisaalta on ollut hienoa huomata myös, miten laajasti Kiasmaa halutaan tukea. Haluaisin erityisesti kiittää Valtuuskunnan puheenjohtajaa, Kiasman avajaispuheen pääministerinä pitänyttä Paavo Lipposta.

Kaikkien kulttuuriorganisaatioiden toimintaa Suomessa leimaa tällä hetkellä epävarma ja muuttunut rahoitustilanne. Mikään organisaatio ei voi enää luottaa pelkästään valtioon rahoittajana. Julkisen rahoituksen osuuden laskiessa kulttuuriorganisaatiot kääntyvät yksityisen rahoituksen puoleen varmistaakseen tulevaisuutensa. Kansainvälisten mallien mukainen rahoituksen monimuotoistuminen kulttuurisektorilla on välttämättömyys myös Suomessa. Vuoden 2008 alussa perustettiin Kiasman Tukisäätiö. Sen toiminnan tarkoituksena on kerätä yksityisiä varoja Kiasman kokoelmien kartuttamisen tukemiseen ja julkaisutoiminnan kehittämiseen. Tukisäätiön toiminta tuo toivotun lisäarvon Kiasman rahoituspohjaan valtion rahoituksen ja sponsoritulojen lisäksi.

Unelmani laatuun panostavasta, kansainvälisestä ja vakaan rahoituspohjan omaavasta organisaatiosta perustuu siihen, että Kiasmassa tärkeimmässä roolissa aina on nykytaide. Mikäli me onnistumme varmistamaan Kiasmalle optimaaliset toimintaolosuhteet tulevaisuudessa, varmistamme samalla koko suomalaisen nykytaiteen elinvoimaisuuden.

Kiitokset

I would like to give very special thanks to Kiasma's architect, Steven Holl. Every morning, when I come to work to this building, I feel gratitude that I have been given the priviledge to work in this magnificent surrounding. The Kiasma building has changed during the past 10 years. It matures beautifully. People from around the world still come to see it every day. It has become a prominent part of Helsinki, the contemporary art world and an icon of architecture in Finland.

Haluaisin myös kiittää entisiä museonjohtajia, Tuula Arkiota ja Tuula Karjalaista siitä, että minulla on ollut etuoikeus päästä johtamaan museota, joka on 10 vuoden aikana ehtinyt saavuttaa jo enemmän, kuin monet organisaatiot ehtivät sadassakaan vuodessa.

Ennen kaikkea haluaisin kuitenkin kiittää Kiasmassa työskentelevää henkilökuntaa, joiden ammattitaito, omistautuminen ja intohimo ovat luoneet Kiasmasta sen organisaation, joka se nyt on. Tunnen olevani etuoikeutettu saadessani jakaa teidän kanssanne tämän ajan Kiasmassa.

Onnea 10 vuotias Kiasma!