AWE-näyttelyprojekti

11.06.1999 – 09.07.1999

Taiteidenvälisessä AWE-projektissa tarkasteltiin esteettisen kokemuksen luonnetta osana ihmisen ja maailman vuorovaikutusta taiteen ja teorian keinoin. Tutkimusprojektiin osallistuivat mediataiteilija Marikki Hakola, korutaiteilija Petteri Ikonen, pianisti/säveltäjä Juha Ojala, taidepedagogi Tarja Trygg ja maalari Jan-Kenneth Weckman.

Luc Courchesne: Landscape One

27.05.1999 – 18.07.1999

Luc Courchesne heijasti Konttiin kesäisen puiston, joka muodostui neljälle seinälle projisoidusta suuresta maisemasta. Virtuaalisessa maisemassa perhe oli piknikillä yhdessä katsojan kanssa. Teos johdatti katsojaa tilaan virtuaali- ja reaalimaailman ihmisten välille syntyvän suhteen luonteesta riippuen.

Kenelle soittaisin seuraavaksi

22.05.1999 – 26.09.1999

Petri Kemppinen ja Harto Hänninen kokosivat uutta suomalaista sarjakuvaa esittelevän näyttelyn, jossa oli mukana sekä tunnettuja tekijöitä, kuten Matti Hagelberg, Julia Vuori ja Rosse Gylling & Sillantaus, että aivan uusia piirtäjiä. Näyttelyn yhteydessä pohdittiin myös sarjakuvan asemaa nykykulttuurissa.

William Wegman

17.04.1999 – 25.05.1999

Amerikkalaistaiteilijan retrospektiivi esitteli taiteilijan tuotantoa vuodesta 1969 nykypäivään. Wegmanin ilmaisussa kohtaavat eri välineet; maalaus, piirustus, valokuva, video ja elokuva. Hän kyseenalaistaa tuotannossaan modernismin tarkat säännöt ja näkemisen konventiot.

Cildo Meireles: ku kka, ka kka

09.04.1999 – 06.06.1999

Cildo Meireles on eräs Brasilian tunnetuimpia nykytaiteilijoita. Hänen taiteensa keinot ovat peräisin käsitetaiteesta, mutta hän käyttää niitä poliittisten epäkohtien, vallan ja sorron julmuuksien paljastamiseksi. Studio K:ssa esillä ollut installaatio oli taiteilijan ensiesiintyminen Suomessa

Pertti Kekarainen: Paikka 1

25.03.1999 – 16.05.1999

Pertti Kekaraisen videoinstallaatiossa liikkuvat, tietokoneohjatut projektorit välittivät liikkuvaa kuvaa. Teoksen aikaansaamilla mielikuvilla ja tarinalla oli yhteyksiä elokuvailmaisuun ja kerronnallisuuteen. Hallitun sattumanvaraisuuden vastapainona toimi installaation veistoksellinen ja tiukan harkittu muoto.

Petri Hytönen

18.03.1999 – 26.05.1999

Projektitilassa Petri Hytönen valmisteli näyttelyään, näyttely toteutettiin 9.4.-26.5.

Jukka Mäkelä: Merkki ja ele. Malauksia kolmelta vuosikymmeneltä.

13.02.1999 – 09.05.1999

Jukka Mäkelän taiteelle luonteenomaista on jatkuva, orgaaninen muutostila, jossa merkki vaihtuu maalaukselliseksi eleeksi, ele merkiksi ja uudelleen eleeksi. Maisema on ollut hänen taiteensa ylivoimaisesti hallitsevin aihe.

Kotimainen kiila puheenvuoroihin

05.02.1999 – 09.05.1999

Teosvalinnoilla haluttiin viitata Puheenvuoroja-näyttelyn teoksiin ja aiheisiin, toistuvina teemoina olivat kodin interiööri ja yksityisyys. Jokaisen Printti-gallerian huoneeseen rakentui tilateos, joka muodosti oman intiimin ja herkän tunnelmansa. Esillä oli Marjatta Ojan, Johanna Vuoksenmaan ja Marja Kanervon teoksia.

Anssi Törrönen: Nimetön

29.01.1999 – 28.03.1999

Anssi Törrösen maalauksissa katsoja kohtaa toisaalta kolossaalisen pinnan ja toisaalta intiimin aiheen. Arvoitukselliset hahmot liikkuvat tunnistettavuuden rajoilla, ja aiheeksi tuntuu nousevan itse katsominen.

Markus Copper: Archangel of Seven Seas

27.01.1999 – 23.05.1999

Tilassa esiteltiin yleisölle tuoreeltaan Kiasman viimeisimpiä hankintoja. Ensimmäisenä vuorossa oli Markus Copperin jättimäinen valas Archangel of Seven Seas.

Simo Alitalo ja Nigel Helyer: Transit of Venus

21.01.1999 – 28.03.1999

Simo Alitalon ja Nigel Helyerin lähtökohtana oli eurooppalaisten imperiumien laajentuminen Tyynen meren saarille. Heidän luomansa soiva, äänellinen kartasto tarkasteli kriittisesti kolonialismin historiaa ja maailmojen yhteentörmäystä. Installaation lisäksi teos toteutettiin verkko- ja radioteoksina.

Bjarne Melgaard: Everything American is Evil, the Return to Konstantinople

20.11.1998 – 17.01.1999

Belgialainen kuraattori Bart de Baere ja norjalainen taiteilija Bjarne Melgaard suunnittelivat näyttelyn yhteistyöss ä tavoitteenaan sekä tilan luonnetta että esittämistilannetta laajemmin analysoiva kokonaisuus.

Jarmo Mäkilä: Aavekaupunki

20.11.1998 – 17.01.1999

Jarmo Mäkilä muunsi sarjakuvaksi Arto Mellerin näytelmän Aavekaupunki. Helsinkiläiseen ympäristöön sijoitettu värikylläinen tulevaisuusfantasia oli Mäkilän ensimmäinen sarjakuvatyö.

Denise Ziegler: Niin luin kuin näin

12.11.1998 – 23.12.1998

Denise Zieglerin taiteen lähtökohtana on kieli: maalaukset perustuvat tekstin muuntumiselle kuviksi. Taiteilijan materiaalina arkipäiväiset muistilaput muuttuvat yksityisistä viesteistä kymmenkertaisiksi maalauksiksi.

Bruce Nauman: Kuva/Teksti 1966-96

17.10.1998 – 24.01.1999

Laaja katsaus amerikkalaisen Bruce Naumanin keskeisiin elokuva- ja videoteoksiin kolmelta viime vuosikymmeneltä täydennettynä näihin liittyvillä valokuvilla, piirustuksilla ja neonteoksilla. Naumanin teosten keskeiset teemat ovat kiinnostus kieleen sekä katsojan rooli teoksen jatkuvassa uudelleen määrittelyssä.

Mark Rothko: Näkökulma modernismiin

17.09.1998 – 01.11.1998

Mark Rothko on sodanjälkeisen modernismin keskeisimpiä taiteilijoita. Hänen maalaustensa väritilat tavoittelevat kielellisesti määrittelemätöntä, aistein tavoittamatonta uskonnollista kokemusta muistuttavaa mysteeriä. Asettamalla vain yksi maalaus näyttelytilaan tavoiteltiin modernismin ihanteiden mukaista keskittynyttä katsomiskokemusta.

Simryn Gill: Itsekylväytyviä

11.09.1998 – 08.11.1998

Simryn Gill luo usein töissään jännitettä luonnon ja kulttuurin välille. Hänen installaationsa käsitti satoja erikokoisia siemeniä, palkoja ja käpyjä, joihin oli kiinnitetty pyörät.

As a Matter of Fat

23.07.1998 – 06.09.1998

Pekka Niskanen toi Konttiin intensiivisen audiovisuaalisen kokonaisuuden, joka kuvasi perheen sisäisiä suhteita tekstin, kuvan ja musiikin kautta.

Polly Apfelbaum

30.05.1998 – 30.08.1998

Polly Apfelbaumin roiskimalla värjättyjen samettitilkkujen lattialle levittäytyvät saarekkeet voi nähdä tilateoksina, maalauksina tai veistoksina.

Puheenvuoroja-kokoelmanäyttely

30.05.1998 – 23.05.1999

Kiasman ensimmäinen kokoelmaripustus Puheenvuoroja nojasi yksittäisten teosten esittämien puheenvuorojen ilmaisuvoimaan ja merkittävyyteen. Teosten tekniikkojen kirjo oli huomattava, ja näyttelyn painopiste 1990-luvun kansainvälisessä taiteessa.

Hausswolffin, Nisusen ja Grönlundin Nimetön

30.05.1998 – 12.07.1998

Carl Michael von Hausswolffin, Petteri Nisusen ja Tommi Grönlundin projektin Nimetön (Frequented Etherics, Spherics and Bars) koordinaatit olivat aika, paikka ja kokonaistilanne. Teoksessa spontaanius ja provokaatio yhdistyivät arkkitehtoniseen näkemykseen ja musiikkimaailman pulssiin.

Aavan meren tuolla puolen

30.05.1998 – 13.09.1998

Suomalaisuuteen liittyvä perinteinen kuvasto tarjoaa lähtökohtia myös nykytaiteelle, mutta on läsnä siinä toisin kuin ennen. Näyttelyssä oli esillä yhdentoista taiteilijan käsityksiä suomalaisuudesta tässä ajassa.

Mehr Licht

30.05.1998 – 13.09.1998

Valokuvaaja Kari Paajasen CD-rom-installaatio kaivautui taiteilijan lähimenneisyyteen, tehtyihin töihin ja elettyyn elämään. Yhteistyöprojekti Nokian kanssa: Kiasma sound -ääniteoskilpailu.

Kiasma-näyttely Ateneumissa

05.11.1997 – 31.12.1997

Nykytaiteen museon viimeistä vuotta Ateneum-rakennuksessa leimasi valmistautuminen Kiasman avautumiseen toukokuussa 1998.