Tomi Paasonen: Usherin talo

07.12.2002 – 05.01.2003

Oopperaa, elokuvataidetta ja multimediaa yhdistävän kokonaistaideteoksen ankkurina oli Claude Debussyn keskeneräiseksi jäänyt ooppera La chute de la maison Usher. Koreografi Tomi Paasosen ohjaaman esityksen maailma visualisoitiin Edgar Allan Poen novellin The Fall of the House Usher pohjalta.

Pipilotti Rist

04.12.2002 – 08.02.2003

Related Legs (Yokohama Dandelions) Kontti 8.2. saakka Sveitsiläinen Pipilotti Rist ei pyri teoksillaan kertomaan todellisuudesta, vaan keskeistä on tunteiden ja tunnelmien, alitajunnan ja muistojen herättäminen. Related Legs (Yokohama Dandelions) -teoksessa katsoja liikkuu keskellä kuvia, jotka on yhdistetty unenomaisiin ääniin, nauruun ja rytmeihin.

Mielenkenttiä

22.11.2002 – 02.02.2003

Teksti täyttää laajoja pintoja Boris Gerretsin piirroksissa. Kauempaa katsottuna sanat sulautuvat pinnaksi abstraktien piirustusten tavoin; teksti alkaa hahmottua vasta aivan teoksen viereen siirryttäessä, mutta silloin kokonaisuus katoaa.

Avanto / Hommage à Erkki Kurenniemi

21.11.2002 – 24.11.2002

Festivaalin yhteydessä yleisöllä oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä kurkistamaan Erkki Kurenniemen maailmaan – nuoremman polven näkemänä.

Sol Picó: Kiss Me a Cactus

08.11.2002 – 09.11.2002

Sol Picón sooloteos valloitti dynaamisuudellaan ja hauskuudellaan. Picón tavoitteena oli selvitä esityksestä vahingoittumattomana. Hän muunsi kohtaamansa esteet kiihkeäksi, huumoria täynnä olevaksi peliksi. Nopeasti edenneiden kohtausten punaisena lankana olivat pelko ja vaara.

Thriller

08.11.2002 – 05.01.2003

Thiller on toinen osa Salla Tykän lyhytelokuvatrilogiasta. Elokuva kuvaa murrosikäisen tytön kehittymistä kohti aikuisuutta, seksuaalisuuden heräämistä ja siitä kumpuavia jännitteitä. Elokuvassa ei ole lainkaan dialogia, voimakas tunnelataus syntyy maalauksellisten kuvien ja piinaavan musiikin välisestä ristiriidasta.

Flat Nr. Five: Sutra of Kama

06.11.2002 – 07.11.2002

Ohjaaja Konstantin Mishinin esitys oli eriskummallinen rakkauslaulu kymmenen vuoden elämän jälkeen. Vauhdikas liiketeatteri yhdisti venäläisen teatterin absurdin perinteen nykytanssiin.

Inka Välipakka: Redress

25.10.2002 – 26.10.2002

Inka Välipakka tarkasteli performanssiluennollaan naisen tanssimisen ja esittämisen kulttuurisia merkityksiä. Esityksen ja samalla Välipakan väitöskirjan teemana oli verhota – paljastaa.

Annette Arlander: Tuulikaide

12.10.2002 – 13.10.2002

Annette Arlanderin Tuulikaide oli matkamuisto ja maisemameditaatio, romanttinen ’postikorttien’ sarja ja yritys yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla tehdä tuuli näkyväksi. Työ oli kuvattu Santuario Nostra Senora de Cura -luostarissa Randa-vuorella Mallorcalla loppusyksyllä 2000 ja Harakan saarella Helsingin edustalla syyskesällä 2002.

Kalervo Palsa, Toinen tuleminen

14.09.2002 – 05.01.2003

Näyttelyssä esiteltiin Kalervo Palsan laajaa tuotantoa, jonka kuvasto on usein provosoiva, avoimen seksuaalinen ja kuoleman värittämä. Synkkiä aiheita tasapainottavat läheisten muotokuvat ja lukuiset maisema-aiheet.

Kaspar

06.09.2002 – 20.09.2002

Kiasma-teatterin syyskauden avasi itävaltalaisen Peter Handken vuonna 1968 kirjoittama Kaspar. Kielen ja kommunikaation syntyä sekä esiintyjän syntymistä yhteisössä kuvaavan Kasparin rooleissa nähtiin Esa-Matti Pölhö ja Kalle Holmberg.

Fysikaalinen rengas

06.09.2002 – 27.10.2002

Mika Taanilan videoinstallaatio perustui kadoksissa olleeseen raakafilmimateriaaliin, jolle oli dokumentoitu Suomessa 1940-luvulla tehty tieteellinen koe. Taanilan aiempien teosten tavoin Fysikaalinen rengas sekoitti toisiinsa fiktiota ja todellisuutta.

Nolo veistos

23.08.2002 – 10.11.2002

Erwin Wurm tarkastelee teoksissaan veistoksille tunnusomaisia kysymyksiä. Hänen veistostensa lähtökohtana on ihmisruumis, jonka hän asettaa usein absurdiin ja nokkelaan suhteeseen arkipäivän asioiden kanssa. Jokainen veistos kestää vain minuutin, sitten painovoima puuttuu peliin ja kaikki romahtaa. Jäljelle jää vain valokuva tai video tapahtumasta.

Hännätön kissa

17.08.2002 – 13.10.2002

Kiasmassa oli esillä Kirsikodin taiteilijoiden töitä, jotka antoivat harvinaisen välittömän ja esteettömän kuvan kuvat tehneistä persoonallisuuksista ja heidän tavoistaan havainnoida maailmaa. Lieksalainen Kirsikoti on kuvataiteisiin keskittynyt kehitysvammaisten taideyhteisö.

URB 02 – Teksti, rytmi, riimi

29.07.2002 – 11.08.2002

Kolmannen urbaanin kulttuurin ja taiteen festivaalin ohjelmassa oli mm. katutanssia, urbaania sanataidetta sekä subURB-kursseja.

Fluxville

05.07.2002 – 25.08.2002

Simo Rouhiaisen videoteos havainnoi ympäristöä objektiivisesti uteliaan silmän tavoin. Teos tutki uuden teknologian mahdollisuuksia esittää liikkuvaa kuvaa ja jäljitteli ihmisen tapaa toimia ja havainnoida.

Matti Suuronen: Futuro

29.06.2002 – 22.09.2002

Futuro on arkkitehti Matti Suurosen vuonna 1968 suunnittelema ellipsin muotoinen muovitalo.

Nimetön, Nimetön, Nimetön

07.06.2002 – 04.08.2002

Donald Juddin kolme Kiasma-kokoelmassa olevaa minimalistista teosta on nimetty Nimettömiksi. Teokset perustuvat avoimeen laatikkomaiseen rakenteeseen, materiaalien itseisarvoon ja toistuviin yksikköihin. Nimettömyys korosti kaiken teosten ulkopuolella olevan torjumista.

Erkki Pirtola: Taidevisiot

18.05.2002 – 19.05.2002

Taiteilija Erkki Pirtolan Taidevisiot ovat ’taidetta taiteista’, henkilökohtaisia kommentteja taidetapahtumista, performansseista sekä spontaaneista tilanteista, dokumentteja aikalaisista ja samalla erilaisesti tehtyjä TV-ohjelmia.

Töitä 1965-2000

18.05.2002 – 18.08.2002

Dan Graham on kokeillut monia esitysmuotoja taiteilijauransa aikana. Hän on tutkinut taiteessaan kriittisesti sekä olemassa olevaa visuaalista ympäristöä että esittänyt vaihtoehtoisia arkkitehtonisia ja veistoksellisia malleja tilan katsomiselle ja kokemiselle.

Kenneth Kvarnström: Feel My Breath

03.05.2002 – 12.05.2002

1990-luvun alussa Kenneth Kvarnström teki useita sooloja vahvoille naisille, ja Feel My Breath toi näyttämölle kaksi naista. Esityksessä aistilliset voimat kohtasivat, yhdistyivät tanssissa ja lopulta sinkoutuivat irti toisistaan.

La Ribot: Still Distinguished

26.04.2002 – 27.04.2002

La Ribotin esitystä saattoi seurata installaationa, performanssina tai happeningina. Yleisö ja esiintyjä jakoivat saman tilan, valon ja katseidenvaihdon. Alastoman naisesiintyjän ruumis vertautui galleriatilassa taide-esineeseen ja asettui edellisten esitysten paikalleen jääneiden esineiden sekaan.

Liisa Lounila: Popcorn

26.04.2002 – 23.06.2002

Liisa Lounilan filmi on kuvattu itserakennetulla neulanreikäkameralla.

Expositur

25.04.2002 – 23.06.2002

Sibelius-Akatemian vierailevat professorit Mathias Fuchs ja Sylvia Eckermann loivat Konttiin virtuaalisen tiedon tilan, johon he olivat keränneet materiaalia kymmenestä itävaltalaisesta museosta.

Ache: White Cabin

12.04.2002 – 13.04.2002

Yleisön suosikki, pietarilainen Ache palasi Kiasma-teatteriin. Achen performanssit ovat ideoiden, tavaroiden, tekstin ja liikkeen dynaamisia vyörytyksiä, joiden energia ja anarkia kumpuavat venäläisen undergroundin syvyyksistä.

Eija-Liisa Ahtila: Rakkaus on aarre

06.04.2002 – 20.04.2002

Kiasmassa esillä olleen Eija-Liisa Ahtilan näyttelyn yhteydessä Kiasma-teatterissa esitettiin hänen tuoreimman teoksensa Rakkaus on aarre elokuvaversio sekä muita hänen teoksiaan.

  • 1
  • 2